Monikulttuurisuus
Lähihoitaja kohtaa työssään eri kulttuuritaustaisia asiakkaita ja työtovereita. Erilaiset kulttuurit ja tavat tuovat uudenlaisia näkökulmia ja rikkautta elämään. Erilaisuus voi myös hämmentää, ja erilaiset tavat kommunikoida ja ajatella aiheuttavat väärinkäsityksiä. Lähihoitajan on hyvä tietää, millaisista lähtökodista maahanmuuttajia Suomeen tulee ja ymmärtää kulttuurisen identiteetin rakentumisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lähihoitaja voi olla osaltaan tukemassa kulttuurisen identiteetin muokkautumista uuteen kotimaahan kotiutumisessa.
Maahanmuuttajien erilaiset taustat
Suomeen muuttaa työperäisiä maahanmuuttajia, joiden tavoitteena on harjoittaa ammattiaan Suomessa. Myös suomalainen lähihoitaja saattaa haluta työskennellä jossakin toisessa maassa jonkin aikaa tai pysyvästi. Syitä työperäiseen maahanmuuttoon voi olla monia, kuten suuri työttömyysaste omassa kotimaassa, parempi ansiotulomahdollisuus kohdemaassa tai kiinnostus oppia uusi kieli ja kiinnostus erilaista kulttuuria ja elintapaa kohtaan. Työperäinen maahanmuuttaja haluaa usein oppia paikalliset työtavat nopeasti. Suomesta on muuttanut työperäisesti paljon ihmisiä taloudellisten taantumien aikana etenkin Ruotsiin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Joidenkin maahanmuuttajien muuton syynä ovat sukulaisuus-suhteet. Perhekäsitys on monessa maassa erilainen kuin Suomessa. Usein perhesiteet ovat vahvat ja läheiset etenkin yhteisöllisissä maissa, kuten useissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Euroopan maissa. Perhepiiriin saatetaan laskea kuuluvaksi isovanhemmat ja joskus myös enot, tädit ja serkut.
Rakentuva kulttuuri
Kulttuurit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Ne rakentuvat jatkuvasti, mutta eivät vain suurten ja mullistavien tapahtumien myötä. Jokainen ihminen osallistuu kulttuurin rakentumisprosessiin määrittelemällä oman kulttuurinsa ja suhteensa muihin kulttuureihin. Kulttuurit eroavat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden suhteen. Yksilöllisissä kulttuureissa korostuvat muun muassa yksilölliset tavoitteet, itseluottamus ja tehokkuus. Yhteisöllisyyttä arvostetaan ja sitä halutaan vaalia. Globalisaation myötä yhteiskunta on muuttunut yhä enemmän monikulttuuriseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saman maan sisällä voi olla erilaisia kulttuureita ja kulttuurit muovautuvat yhteiskunnan sisällä. Kulttuurista identiteettiä rakennetaan samastumalla saman kulttuurin jakaviin yksilöihin sekä tekemällä eroa suhteessa muihin kulttuureihin.
Kieli mahdollistaa yhteisöön kuuluvuuden, ja toisaalta kielen avulla toinen osapuoli voidaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Kielen oppimisen motiiveina voi olla käytännöllisyys sekä halu sopeutua yhteisöön. Kieli vaikuttaa osaltaan keskustelun kulkuun: miten toinen osapuoli huomioidaan ystävällisin kommentein ja kuinka keskustelua viedään eteenpäin. Kielellä on merkitystä myös siihen, kuinka suoraan asiat ilmaistaan. Kieli voi synnyttää arjessa tilanteita, joissa osapuolet ymmärtävät toisensa väärin. Vaikka kieli aiheuttaisi väärinymmärryksiä, ne voidaan kuitenkin selvittää.
Kulttuurien kohtaaminen
Kulttuurit muuttuvat kohdatessaan, vaikka yksilöt säilyttävätkin vaihtelevassa määrin myös omaa kulttuuriaan. Toisen kulttuurin kohtaamisessa on olennaista tiedostaa, että kyse on toisen ihmisen kohtaamisessa. Ensivaikutelmaa luodessaan ihmiset kiinnittävät huomiota erityisesti tavanomaisesta poikkeavaan. Erilaisuus kiinnittää huomiota ja herättää tunteita. Tunteet voivat vaihdella myönteisistä kielteisiin. Ensimmäisenä askeleena kohti kulttuurista suvaitsevaisuutta on kulttuuritietoisuuden hankkiminen. Kulttuuritietoisuus tarkoittaa tietoisuutta omista kulttuurisista juurista, kuten asenteista, traditioista, ihanteista ja normeista sekä siitä, miten kulttuuriset tekijät ohjaavat ajattelua, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeasta ja väärästä. Vasta omien kulttuuristen juuriemme ymmärtämisen jälkeen voimme ymmärtää, millaisille kulttuurisille käsityksille toisten yksilöiden käyttäytyminen ja ajattelu perustuvat.
Asiakkaan kohtaaminen ja monikulttuurisuus
Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi. Mikäli asiakkaan kieli taito on puutteellinen, lähihoitajan tulee hankkia tarvittaessa tulkki paikalle. Etenkin kun käsitellään vakavia asioita, kuten terveyteen liittyviä muutoksia tai lastensuojeluun liittyviä asioita, on tärkeää, että asiakas ymmärtää asiat oikein. Tulkkina ei pidä käyttää asiakkaan pientä lasta. Lapsi ei voi kantaa vastuuta tulkkauksesta, eikä lapsen tarvitse tietää vanhempaansa koskevia asioita. Henkilökohtaisista ja vakavista asioista puhuttaessa on hyvä hankkia paikalle ammattitaitoinen tulkki.
Lähihoitaja voi seurata asiakkaan nonverbaalia eli sanatonta viestintää keskustellessaan erilaisesta kulttuuritaustasta tulevan asiakkaan kanssa. Lähihoitaja voi puolestaan kertoa, mitä hän on tarkoittanut, ja ettei hän ole tarkoituksella loukannut asiakasta. Kaikkien kulttuurien erityispiirteitä ei mitenkään voi opetelle ulkoa. Tärkeämpää on kohdata ihminen. Kun lähihoitaja kohtaa asiakkaan kokonaisvaltaisesti ja on läsnä tilanteessa, hän huomaa toisen eleistä, ettei kaikki ole kohdallaan, ja voi selvittää väärinymmärryksen. Ihmisissä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Ihmiselämän ilot ja surut kuuluvat ihmisyyteen.
Ihmisiä yhdistävät tietyt inhimilliset kulttuuriset tarpeet. Yksilö tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen kyetäkseen olemaan ihminen. Jokainen ihminen kaipaa elämäänsä arvostusta, osallisuutta ja rakkautta. Ihminen tarvitsee myös jonkinlaista arvopohjaa kyetäkseen tekemään tekmään ratkaisuja elämässään. Lähihoitaja voi olla muuttamassa vääriä ennakkoluuloja. Kun lähihoitaja tiedostaa oman kulttuurisen identiteettinsä, hän kykenee paremmin kohtaamaan erilaisuutta.
Kulttuurisen identiteetin rakentumisen vaiheet
Kulttuurisen identiteetin rakentumisen vaiheet ovat omien kulttuuristen juurien määritteleminen, erilaisuus, toiseus, yhteisön kulttuuriin sopeutuminen, yhdistävien tekijöiden etsiminen ja monikulttuurinen identiteetti. Kohdatessaan erilaisuutta ja ryhtyessään muokkaamaan monikulttuurista identiteettiä asiakas tai työntekijä määrittelee aluksi omat kulttuuriset juurensa. Kun ihminen tuntee oman kulttuurihistoriansa, hän kykenee muokkaamaan käsityksiään ja kulttuurista identiteettiään.
Erilaisuus tarkoittaa vaihetta, jossa ihminen takertuu kulttuurien erilaisuuteen ja kokee erilaisuuden erottavana tekijänä. Erilaisuus hämmentää ja kummastuttaa, ja oma tapa ajatella nähdään helposti ainoana oikeana. Erilaisuuden vaihe voi myös olla jonkinlainen itsesuojelumekanismi sikäli, että silloin oman identiteetin ja oman ajattelun rakentaminen aktivoituu, mikä vaatii sekä tietoista että alitajuista työtä. Lähihoitaja kohtaa erilaisuutta asiakastyössä asiakkaiden ja työkavereiden kautta. Äärimmillään erilaisuus muodostuu toiseudeksi, jolloin erilainen kulttuuri nähdään vastakohtana omalle tavalle ajatella ja tavoille toimia.
Maahanmuuttajien parissa työskentelevät ovat usein tuonneet esille, että osa suomalaisista viranomaisista kohtelee maahanmuuttajia toiseuden kautta: kohtaamatta ihmistä ja hoitamalla asioita vain kulttuurisen toiseuden ja vähempiarvoisuuden näkökulmista. Kun asiakas kokee tulleensa kohdelluksi väärin ja kokee, ettei häntä arvosteta ja kuunnella, luo se toiseuden tunnetta. Yhteisön kulttuurin sopeutuminen voi olla sopeutumista esimerkiksi monikulttuuriseen luokkaan tai monikulttuuriseen työpaikkaan, jossa erilaisuus hyväksytään.
Monikulttuurinen identiteetti on lopulta vahvasti sen kokemista, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja että erilaisuus on rikkautta. Ihminen toimii peilinä toiselle ihmiselle, ja erilaiset tavat ajatella ja toimia auttavat rakentamaan kokonaisempaa ja ehyempää kuvaa asioista. Nämä eri vaiheet kulkevat osittain päällekkäin, ja niiden pituudet voivat vaihdella. Negatiivisten kokemusten myötä voi tapahtua takapakkia, positiiviset kokemukset puolestaan edistävät ja nopeuttavat prosessia.
Maahanmuuttajien erilaiset taustat
Suomeen muuttaa työperäisiä maahanmuuttajia, joiden tavoitteena on harjoittaa ammattiaan Suomessa. Myös suomalainen lähihoitaja saattaa haluta työskennellä jossakin toisessa maassa jonkin aikaa tai pysyvästi. Syitä työperäiseen maahanmuuttoon voi olla monia, kuten suuri työttömyysaste omassa kotimaassa, parempi ansiotulomahdollisuus kohdemaassa tai kiinnostus oppia uusi kieli ja kiinnostus erilaista kulttuuria ja elintapaa kohtaan. Työperäinen maahanmuuttaja haluaa usein oppia paikalliset työtavat nopeasti. Suomesta on muuttanut työperäisesti paljon ihmisiä taloudellisten taantumien aikana etenkin Ruotsiin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Joidenkin maahanmuuttajien muuton syynä ovat sukulaisuus-suhteet. Perhekäsitys on monessa maassa erilainen kuin Suomessa. Usein perhesiteet ovat vahvat ja läheiset etenkin yhteisöllisissä maissa, kuten useissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Euroopan maissa. Perhepiiriin saatetaan laskea kuuluvaksi isovanhemmat ja joskus myös enot, tädit ja serkut.
Rakentuva kulttuuri
Kulttuurit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Ne rakentuvat jatkuvasti, mutta eivät vain suurten ja mullistavien tapahtumien myötä. Jokainen ihminen osallistuu kulttuurin rakentumisprosessiin määrittelemällä oman kulttuurinsa ja suhteensa muihin kulttuureihin. Kulttuurit eroavat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden suhteen. Yksilöllisissä kulttuureissa korostuvat muun muassa yksilölliset tavoitteet, itseluottamus ja tehokkuus. Yhteisöllisyyttä arvostetaan ja sitä halutaan vaalia. Globalisaation myötä yhteiskunta on muuttunut yhä enemmän monikulttuuriseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saman maan sisällä voi olla erilaisia kulttuureita ja kulttuurit muovautuvat yhteiskunnan sisällä. Kulttuurista identiteettiä rakennetaan samastumalla saman kulttuurin jakaviin yksilöihin sekä tekemällä eroa suhteessa muihin kulttuureihin.
Kieli mahdollistaa yhteisöön kuuluvuuden, ja toisaalta kielen avulla toinen osapuoli voidaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Kielen oppimisen motiiveina voi olla käytännöllisyys sekä halu sopeutua yhteisöön. Kieli vaikuttaa osaltaan keskustelun kulkuun: miten toinen osapuoli huomioidaan ystävällisin kommentein ja kuinka keskustelua viedään eteenpäin. Kielellä on merkitystä myös siihen, kuinka suoraan asiat ilmaistaan. Kieli voi synnyttää arjessa tilanteita, joissa osapuolet ymmärtävät toisensa väärin. Vaikka kieli aiheuttaisi väärinymmärryksiä, ne voidaan kuitenkin selvittää.
Kulttuurien kohtaaminen
Kulttuurit muuttuvat kohdatessaan, vaikka yksilöt säilyttävätkin vaihtelevassa määrin myös omaa kulttuuriaan. Toisen kulttuurin kohtaamisessa on olennaista tiedostaa, että kyse on toisen ihmisen kohtaamisessa. Ensivaikutelmaa luodessaan ihmiset kiinnittävät huomiota erityisesti tavanomaisesta poikkeavaan. Erilaisuus kiinnittää huomiota ja herättää tunteita. Tunteet voivat vaihdella myönteisistä kielteisiin. Ensimmäisenä askeleena kohti kulttuurista suvaitsevaisuutta on kulttuuritietoisuuden hankkiminen. Kulttuuritietoisuus tarkoittaa tietoisuutta omista kulttuurisista juurista, kuten asenteista, traditioista, ihanteista ja normeista sekä siitä, miten kulttuuriset tekijät ohjaavat ajattelua, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeasta ja väärästä. Vasta omien kulttuuristen juuriemme ymmärtämisen jälkeen voimme ymmärtää, millaisille kulttuurisille käsityksille toisten yksilöiden käyttäytyminen ja ajattelu perustuvat.
Asiakkaan kohtaaminen ja monikulttuurisuus
Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi. Mikäli asiakkaan kieli taito on puutteellinen, lähihoitajan tulee hankkia tarvittaessa tulkki paikalle. Etenkin kun käsitellään vakavia asioita, kuten terveyteen liittyviä muutoksia tai lastensuojeluun liittyviä asioita, on tärkeää, että asiakas ymmärtää asiat oikein. Tulkkina ei pidä käyttää asiakkaan pientä lasta. Lapsi ei voi kantaa vastuuta tulkkauksesta, eikä lapsen tarvitse tietää vanhempaansa koskevia asioita. Henkilökohtaisista ja vakavista asioista puhuttaessa on hyvä hankkia paikalle ammattitaitoinen tulkki.
Lähihoitaja voi seurata asiakkaan nonverbaalia eli sanatonta viestintää keskustellessaan erilaisesta kulttuuritaustasta tulevan asiakkaan kanssa. Lähihoitaja voi puolestaan kertoa, mitä hän on tarkoittanut, ja ettei hän ole tarkoituksella loukannut asiakasta. Kaikkien kulttuurien erityispiirteitä ei mitenkään voi opetelle ulkoa. Tärkeämpää on kohdata ihminen. Kun lähihoitaja kohtaa asiakkaan kokonaisvaltaisesti ja on läsnä tilanteessa, hän huomaa toisen eleistä, ettei kaikki ole kohdallaan, ja voi selvittää väärinymmärryksen. Ihmisissä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Ihmiselämän ilot ja surut kuuluvat ihmisyyteen.
Ihmisiä yhdistävät tietyt inhimilliset kulttuuriset tarpeet. Yksilö tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen kyetäkseen olemaan ihminen. Jokainen ihminen kaipaa elämäänsä arvostusta, osallisuutta ja rakkautta. Ihminen tarvitsee myös jonkinlaista arvopohjaa kyetäkseen tekemään tekmään ratkaisuja elämässään. Lähihoitaja voi olla muuttamassa vääriä ennakkoluuloja. Kun lähihoitaja tiedostaa oman kulttuurisen identiteettinsä, hän kykenee paremmin kohtaamaan erilaisuutta.
Kulttuurisen identiteetin rakentumisen vaiheet
Kulttuurisen identiteetin rakentumisen vaiheet ovat omien kulttuuristen juurien määritteleminen, erilaisuus, toiseus, yhteisön kulttuuriin sopeutuminen, yhdistävien tekijöiden etsiminen ja monikulttuurinen identiteetti. Kohdatessaan erilaisuutta ja ryhtyessään muokkaamaan monikulttuurista identiteettiä asiakas tai työntekijä määrittelee aluksi omat kulttuuriset juurensa. Kun ihminen tuntee oman kulttuurihistoriansa, hän kykenee muokkaamaan käsityksiään ja kulttuurista identiteettiään.
Erilaisuus tarkoittaa vaihetta, jossa ihminen takertuu kulttuurien erilaisuuteen ja kokee erilaisuuden erottavana tekijänä. Erilaisuus hämmentää ja kummastuttaa, ja oma tapa ajatella nähdään helposti ainoana oikeana. Erilaisuuden vaihe voi myös olla jonkinlainen itsesuojelumekanismi sikäli, että silloin oman identiteetin ja oman ajattelun rakentaminen aktivoituu, mikä vaatii sekä tietoista että alitajuista työtä. Lähihoitaja kohtaa erilaisuutta asiakastyössä asiakkaiden ja työkavereiden kautta. Äärimmillään erilaisuus muodostuu toiseudeksi, jolloin erilainen kulttuuri nähdään vastakohtana omalle tavalle ajatella ja tavoille toimia.
Maahanmuuttajien parissa työskentelevät ovat usein tuonneet esille, että osa suomalaisista viranomaisista kohtelee maahanmuuttajia toiseuden kautta: kohtaamatta ihmistä ja hoitamalla asioita vain kulttuurisen toiseuden ja vähempiarvoisuuden näkökulmista. Kun asiakas kokee tulleensa kohdelluksi väärin ja kokee, ettei häntä arvosteta ja kuunnella, luo se toiseuden tunnetta. Yhteisön kulttuurin sopeutuminen voi olla sopeutumista esimerkiksi monikulttuuriseen luokkaan tai monikulttuuriseen työpaikkaan, jossa erilaisuus hyväksytään.
Monikulttuurinen identiteetti on lopulta vahvasti sen kokemista, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja että erilaisuus on rikkautta. Ihminen toimii peilinä toiselle ihmiselle, ja erilaiset tavat ajatella ja toimia auttavat rakentamaan kokonaisempaa ja ehyempää kuvaa asioista. Nämä eri vaiheet kulkevat osittain päällekkäin, ja niiden pituudet voivat vaihdella. Negatiivisten kokemusten myötä voi tapahtua takapakkia, positiiviset kokemukset puolestaan edistävät ja nopeuttavat prosessia.
Kommentit
Lähetä kommentti