Päiväkoti käynti

Kerro päiväkodista
- tutustu nettisivustoon
- henkilökohtaisen käynnin perusteella
- minkä ikäisiä lapsia
- henkilökunta
- työympäristön kuvaus

Montessori pedagogiikka


Mammolina päiväkoti

Päiväkoti on auki arkisin klo.7.30-17.00.
Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää joita ovat alle kolme-vuotiaiden ryhmä ja kaksi 2-6-vuotiaiden ryhmää. Sijainti on Helsingin Malminkartanossa lähellä Espoon ja Vantaan rajaa. Päiväkodissa on oma keittiö joka tekee ruoat lapsille ja henkilökunnalle. Henkilökuntaan kuuluu kokki ja ohjaajia.

Montessori pedagogiikka
Montessori pedagogiikka on maantieteellisesti levinnyt kasvatusmenetelmä. Kaikille montessorikouluille on yhteistä lapsen lapsen omatoimisuuteen perustuva ohjaus ja aikuisen tasavertainen asenne lapseen. Montessori pedagogiikka perustuu lapsen kehityksen tukemiseen huomioiden hänen erityiset kehitys- ja herkkyyskaudet, tendenssit sekä vastaanottavaisen mielen.
Maria Montessori huomasi, että tietyt asiat ja toiminnot kiinnostavat lapsia tiettyinä aikoina. Montessori päiväkotien ja -luokkien tunnuslause on "Auta minua tekemään itse" Maria Montessorin  työn ja kokemusten tuloksena montessoripäiväkoteihin ja -luokkiin luotiin oma välineistönsä mahdollistamaan lasten itsenäinen toiminta. Välineistön/materiaalin avulla annetaan lapselle mahdollisuus tiedonhankkimiseen ja taitojen kehittämiseen ottaen huomioon lasten kehityskaudet ja lapsen muuttuvat herkkyyskaudet.

Montessorivälineet jaotellaan seuraavasti:
- arkipuuhat(kodin askareet, itsestä ja ympäristöstä huolehtiminen)
- aistimateriaalit( aistiensa avulla lapsi jäsentää ympäristöään; luokittelee määrittelee, erottelee jne.)
- kielimateriaalit (kirjoittaminen, lukeminen, kommunikaatio, sosiaaliset taidot)
- matemaattinen materiaali( tutustuminen 10-järjestelmään, lineaariseen laskemiseen laskemiseen konkreettisin välinein)
- kulttuurin välineet( tutustutaan ympäröivään maailmaan, luontoon ja erilaisiin kulttureihin)
- materiaalit taitojen ja tieteiden parissa työskentelyyn (liikunta, musiikki, kuvataiteet jne.)

Tärkeä osa montessoriympäristöä on oman kulttuurin tapojen ja ns. hyvien tapojen omaksuminen. Lapsi omaksuu ryhmän säännöt ja oppii huomioimaan muut. Ryhmä on ikään kuin sosiaalinen perhe, jossa pienimmät oppivat isommilta ja isommat auttavat pienempiä tarvittaessa. Perusajatuksena on vapaus toimia ympäristössä ottaen toiset huomioon.

Steinerpedagogiikka 
Steinerkasvatuksen ytimessä ovat kunnioitus lapsen yksilöllisyyttä ja eheää lapsuutta kohtaan, lapsen luontaisten oikeuksien puolustaminen sekä inhimillisen ja kulttuurisen moniarvoisuuden jatkuva tukeminen. Lähestymistap kasvatukseen perustuu ajatukseen, että ihmis- ja maailmankokemuksessa on henkinen ulottuvuus. Steinerkoulut ja varhaiskasvatusryhmät pyrkivät noudattamaan eettisiä periaatteita ja arvoja, säilyttäen samalla ammattimaisen rakenteen ja työskennellen toimintaa ohjaavien lakien mukaan. Koulut ja päiväkodit ovat taloudellista voittoa tavoittelemattomia kasvatuksellisia organisaatioita. Kasvatuksellinen toiminta kouluissa ja päiväkodeissa rakentuu kasvattajien ja tutkijoiden kehittyvän ja kasvavan tutkimustyön sekä Rudolf Steinerin alkuideoiden pohjalta. Koulujen ja päiväkotien toiminta keskittyy lapsen kasvun ominaispiirteisiin. Lähestymistapa on lapsilähtöinen ja lasta kunnioittava. Kasvatukselliset lähestymistavat pitävät sisällään opetuksen ja oppimisen pedagogiikan, opetussuunnitelman, arvioinnin sekä koulujen ja päiväkotien oman organisaation, hallinnon ja johtamisen. Steinerkoulussa opetuksen välineinä ovat toiminnallisuus, itse tekeminen ja mielikuvien kautta työstäminen. Oppimansa asiat oppilaat kirjoittavat ja piirtävät työvihkoihin. Elämyksellisen oppimisen tavoitteena on rohkaista uusien kykyjen käyttöön, herätellä uudenlaisia näkemyksiä ja avartaa ymmärrystä. Opetuksessa pyritään ohjaamaan lasta havaitsemaan yhteys ajattelun, tunteiden, toiminnan sekä oman kehon aistimusten välillä. Retket ja leirikoulut kuuluvat olennaisesti jokaisen vuosiluokan opetusohjelmaan. Steinerkoulun opetussuunitelma on laadittu tukemaan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista psykofyysistä kehitystä. Yksilöllisten tekijöiden rinnalla lapsen opetuksessa huomioidaan kehitysalueet, joilla lapsen luovuus ja tarpeet eri ikäkausina ovat herkimmillään.