lapsi sairastaa

Nuha on yleensä aina virussyntyisen hengitystietulehduksen oire. Se voi yskän tapaan olla myös merkki välikorvan- tai poskiontelon tulehduksesta tai hengityselinoireita aiheuttavasta allergiasta.
Nuha häviää äkillisissä tulehduksissa 1-2 viikossa. Jos näin ei käy, vaan nuha pitkittyy, kyse on yleensä uudesta virusinfektiosta. Tämä on tavallista etenkin päivähoitonsa aloittaneille 1-3- vuotiailla, jotka kohtaavat monia uusia viruksia. Pitkittyneen nuhan tavallisin syy on äkillisen
infektion jälkeensä jättämä tulehduspesäke. Pienillä lapsilla tulehdus on usein välikorvassa  ja
isommilla lapsilla poskionteloissa. Myös allergia on mahdollinen pitkittyneen nuhan syy.
Virusinfektion  aiheuttamaan tavalliseen nuhaan ei ole parantavaa lääkettä. Nuhan oireenmukaiseen
hoitoon käytetään myös suun kautta annettavia antihistamiinilääkkeitä, jotka vähentävät limakalvojen
turvotusta ja limaneritystä. Tavallisesti lapsi paranee nuhastaan kotihoidolla: tarpeeksi lepoa ja
nesteitä, hengitysilman kostutusta, kevyttä kotiruokaa ja hellää huolenpitoa. Lapsen varttuessa hänelle on hyvä opettaa tehokas niistämistapa mahdollisimman varhain, koska tällä tavoin on
mahdollista ehkäistä korvatulehdusta. Nuhainen lapsi on syytä viedä lääkäriin, jos nuha pitkittyy
yli kahden viikon kestoiseksi, siihen liittyy aivastelua tai silmien punotusta ja kutinaa tai lapsella
on yölevottomuutta, korvien haromista tai päänsärkyä. Pitkittyneeseen nuhaan liittyvä välikorvan-
tai poskiontelotulehduksen  hoito edellyttää muiden toimien lisäksi antibioottikuuria. Myös
allergiaoireet edellyttävät lääkärin tutkimusta ja hoitoa.

Kurkkukipu on merkki nielun tulehduksesta, joka voi rajoittua vain nieluun tai olla osa yleisempää
hengitystietulehdusta. Pienten lasten oireet ovat usein epämääräisiä: itkeskelyä, huonoa syömistä ja
yöheräilyä. Nielutulehduksen syy on yleensä virusperäinen, harvemmin on kyse bakteeritulehduksesta. Kurkkukipua aiheuttavia viruksia on  kymmeniä, mutta bakteereita vain
muutama, joista tärkein on streptokokki. Sen aiheuttamaa nielurisatulehdusta kutsutaan angiinaksi.
Nielutulehduksen oireita ovat kuume, kurkkukipu ja suurentuneet imusolmukkeet kaulassa.
Virussyntyisiin tulehduksiin liittyy yleensä yskää ja nuhaa, joita angiinassa on harvemmin.
Angiinassa on sen sijaan nähtävissä nielurisoissa valkeita peitteitä, mutta niitä voi esiintyä myös
virussyntyisessä tulehduksessa. Toisaalta angiinassakaan peitteitä ei aina  ole, vaan lapsella voi olla
ainoastaan punoittava nielu. Angiiinaa esiintyy harvoin alle 3-vuotiailla; se on pikemminkin kouluikäisten sairaus. Kotikonstein Angiinaa ei ole mahdollista erottaa virustulehduksesta, vaan se
vaatii lääkärin tutkimuksen sekä bakteeriviljelyn ottamisen nielusta. Angiinan hoito vaatii antibioottikuurin.

Yskä on hengitystietulehduksen oire ja elimistön keino poistaa limaa hengitysteistä. Aika tavallisin yskän syy on ylähengitysteiden virusinfektio, mutta yskä voi olla merkki myös poskiontelo- tai välikorvantulehduksesta tai allergiasta. Virusinfektion alussa yskä on normaalisti kuivaa ärsytysyskää ja muuttuu limaisemmaksi lohkeavaksi yskäksi muutamassa päivässä. Virustulehdukseen liittyvä yskä voi kestää normaalisti muutamasta päivästä pariin viikkoon. Yli kaksi viikkoa jatkunutta yskää voidaan pitää pitkittyneenä. Virustulehduksen aiheuttamaan yskään ei ole parantavaa lääkettä, vaan hoito on oireenmukaista. Vesihöyryn lisäksi voi antaa tilapäisesti yskänlääkkeitä, joko ilman reseptiä saatavia tai lääkärin määräämiä.

Välikorvatulehdus on lasten yleisin bakteeri-infektio. Yli puolet lapsista sairastaa korvatulehduksen ainakin kerran elämässään ja monille se on toistuva vaiva. Välikorvatulehdus on pienten lasten tauti, valtaosa sitä potevista on alle 5-vuotiaita. Äkillinen välikorvatulehdus vaatii antibioottihoidon. Muut lääkkeet ja hoitotoimet ovat toissijaisia, ja niiden käyttö riippuu tilanteesta. Jos lapsen korvaa särkee, hänelle voi antaa särkylääkettä (esim. ibuprofeenia) kivunlievitykseen, ja jos tärykalvo on ehjä, voidaan käyttää puuduttavia korvatippoja. Välikorvatulehduksessa on nestettä tai märkää tärykalvon takana, ja erite on joskus syytä poistaa. Se tapahtuu tekemällä pisto tärykalvoon pienellä veitsellä. toimenpidettä tehostetaan imemällä välikorvaontelo tyhjäksi tulehduseritteestä. Tärykalvon reikä umpeutuu itsestään lähipäivinä ja viimeistään parissa viikossa. Jälkitarkastus on jokaisen korvatulehduksen jälkeen välttämätön, jotta voidaan varmistua tulehduksen täydellisestä paranemisesta. Lapsen allergiataipumus, vanhempien tupakointi, päivähoito suuressa ryhmässä ja yli vuoden ikään jatkuva tutin imeminen altistavat lasta toistuville korvatulehduksille.

Kuume on useimmiten merkki elimistön tulehduksesta, joka johtuu virusten tai bakteerien tunkeutumisesta elimistöön. Kuume tuhoaa viruksia ja bakteereita. Kehon lämpötila vaihtelee vuorokauden ajan, ympäristön lämpötilan, vaatetuksen ja liikkumisen mukaan melkoisesti. Jos kuitenkin levossa olevan lapsen peräsuolilämpö nousee 38 asteeseen, lapsella on kuumetta. Kainalosta mitatut arvot vaihtelevat enemmän, mutta 37,5 asteen ylittäviä lukemia pidetään kuumeena. Kuumetta ei ole tarpeen alentaa lääkkeillä, mikäli lapsi voi muuten hyvin eikä kärsi kuumeesta. Kuumeinen lapsi tarvitsee paljon lepoa. Jos kuume on kovin korkea, lapsi ei jaksa enää touhuta, vaan vetäytyy vapaaehtoisesti lepäämään. Lapsen voinnin seurannan lisäksi on huolehdittava erityisesti siitä, että hän juo riittävästi. Kuume lisää lapsen perusnestetarvetta 12%/aste. Juotava saa olla sokeripitoista energiantarpeen tyydyttämiseksi ja viileää kuumeen alentamiseksi.

Infektiokierteisellä lapsella on jatkuvasti nuhakuumeita, ja ne ovat tavallista hankalimpia. Hän saa jälkitauteina toistuvasti pitkittynyttä yskää ja nuhaa, korvatulehduksia, nielurisatulehduksia poskiontelotulehduksia. Toistuviin infektiotauteihin sairastuvan lapsen puolustusjärjestelmässä ei  silti yleensä ole häiriöitä, vaan tämä on ikään liittyvä ja ohimenevä ilmiö. Lasta tulisi tällöin hoitaa mahdollisuuksien mukaan kotona tai perhepäivähoidossa infektiokontaktien rajoittamiseksi. Hoidossa on erityisesti otettava huomioon lapsen riittävä lepo, nestesaanti ja oireiden helpottaminen. Lääketieteellisesti hoito aloitetaan hengitysteiden huolellisella tutkimisella. Röntgenkuvauksella tarkistetaan keuhkot ja poskiontelot tulehduspesäkkeiden varalta. Kitarisaröntgenkuvauksella arvoidaan kitarisan kokoa. Nielurisojen koko ja arpisuus voidaan todeta kliinisessä tutkimuksessa.
Toistuvissa korvatulehduksissa polikliinisesti suoritettavan kitarisan poiston on osoitettu tehokkaimmin vähentävän tulehduskertoja, joten siitä kannattaa keskustella korvalääkärin kanssa ajoissa. Se lievittää myös lapsen limaisuus oireita. Toistuvissa nielurisatulehduksissa tehokkain apu on nielurisojen poisto. Korvatulehduksia voi yrittää ehkäistä sulfalääkityksellä esimerkiksi talvikauden yli.

Lasten vatsataudeista valtaosa on virusten aiheuttamia. Tärkeimmät ovat rotavirus, adenovirus ja pieni pyöreä virus (PPV). Kaikki nämä virukset tarttuvat herkästi. Suolistotulehduksen oireita ovat pahoinvointi, oksennukset, ripulointi ja kuume. Virusripuleihin ei ole parantavaa lääkettä. Tärkeintä hoidossa on turvata lapsen nesteen- ja suolojen saanti. Oksentelu loppuu yleensä päivässä. Tärkeintä on kuitenkin havainnoida lapsen yleisvointia. Vatsataudin alussa lapsi on väsynyt ja nukkuu mielellään paljon. Kun kuume on laskenut ja oksentelu ja ripuli lakkaavat, lapsi toipuu nopeasti. Yleensä vatsatauti kestää muutaman päivän. Vointinsa mukaan lapsi voi sen jälkeen mennä päivähoitoon tai kouluun. Usein viileiden juomien tarjoaminen helpottaa huonoa oloa.

Silmätulehduksessa sisäluomien sisäpintaa ja silmän valkoista osaa peittää yhtenäinen ohut kalvo, silmän sidekalvo. Sidekalvotulehduksen voi aiheuttaa virus, bakteeri, allergia tai mekaaninen ärsytys, kuten roskan joutuminen silmään. Myös tavallisten hengitystietulehdusten yhteydessä saattaa esiintyä silmän sidekalvon punoitusta ja silmän vetistystä.Tällainen viruksen aiheuttama tulehdus rauhoittuu itsestään muutamassa päivässä ilman erityistä hoitoa. Silmän sidekalvo voi ärtyä ja tulehtua useammastakin syystä, jolloin silmä alkaa punoittaa ja vuotaa kyynelnestettä. Itse silmä ei ole tällöin tulehtunut, vaan ainoastaan sen pintakalvo.

Virtsatietulehduksia esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla mm. sitä syystä, että tytön virtsaputki on lyhyempi. Tulehdus on seurausta bakteerin pääsystä  virtsaputken kautta virtsarakkoon. Virtsatietulehdus edellyttää aina antibioottihoitoa ja sen jälkeen huolellista jälkiseurantaa. Isoilla lapsilla kirvely virtsatessa ja tihentynyt virtsaamisen tarve viittaavat tulehdukseen, mutta pienillä lapsilla oireet ovat usein epämääräisiä.  Pelkkä kuume, vatsakipu tai oksentelu saattavat olla virtsatietulehduksen oireita. Tulehduksen toteaminen edellyttää virtsanäytettä, josta tutkitaan tulehdussolujen ja bakteerien määrä. Yleensä virtsatietulehdus hoidetaan suun kautta annettavalla antibioottilääkityksellä.

Suomessa rokotuksilla estetään lasten sairastuminen yhdeksään vakavaan infektiotautiin: tuberkuloosiin, hinkuyskään, kurkkumätään, jäykkäkouristukseen, polioon, tuhka- ja vihurirokkoon, sikotautiin ja hemofilustauteihin.  Tuberkuloosi on bakteerin aiheuttama tauti. Se on malarian ohella tavallisin yksittäisistä kuolemaan johtavista infektiotaudeista maailmassa. Lapsille se voi aiheuttaa vieläkin vakavampia tautimuotoja.  Hoito kestää kuukausia ja vaatii useiden lääkkeiden käyttämistä.
Hinkuyskä eli pertussis on epidemioina esiintyvä hengitysteiden sairaus. Sille ovat ominaisia kohtauksina tulevat, usein oksennuksiin päättyvät yskänpuuskat. Hoitoa tautiin ei ole. Antibiootit estävät hinkuyskäbakteerien lisääntymisen potilaan nielussa, jolloin hän ei tartuta muita. Kurkkumätä eli difteria on raju bakteerin aiheuttama kuumeinen nielutulehdus. Antibiooteista ei ole sanottavaa apua. Ainoa tehokas hoito on antaa potilaalle suuria määriä vasta-ainetta, joka tekee myrkyn vaarattomaksi. Jäykkäkouristus- eli tetanus-bakteereja on Suomenkin perässä. Potilas saa rajuja kouristuksia, jotka voivat johtaa hengityksen lamaantumiseen. Antibiooteista ei ole hoidossa apua. Hoitona annetaan vasta-ainetta, joka tekee myrkyn vaarattomaksi. Polio eli lapsihalvaus on virustauti, joka ei kuitenkaan aiheuta valtaosalle tartunnan saaneista mitään oireita. Osa heistä saa nuhakuumeen kaltaisen taudin ja pieni osa halvaantuu. Jotkut halvaantuneista paranevat itsestään, mutta pysyviä halvausoireita ei voida parantaa. Hemofilustaudit ovat tietyn hemofilus-bakteerin aiheuttamia vakavia infektiotauteja. Niistä yleisimpiä ovat märkäinen aivokalvontulehdus, kurkunkannen tulehdus ja vaikea keuhkokuume. Varhain aloitettu antibioottihoito tehoaa hemofilustauteihin. Tuhkarokko eli morbilli on virustaudeista tarttuvimpia. Se aiheuttaa jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta tai aivokalvontulehdusta, jopa 10 prosentille sairastuneista. parantavaa hoitoa ei ole. Sikotauti eli parotitis on yleensä lievä virustauti. Siihen voi kuitenkin liittyä sikotautiviruksen aiheuttama kivestulehdus, joka saattaa johtaa hedelmättömyyteen. Erityistä hoitoa ei ole. Vihurirokko eli rubeola on lievä virustauti. Raskauden alussa sairastettu vihurirokko voi kuitenkin vaurioittaa sikiötä tai aiheuttaa keskenmenon. Vihurirokkoon ei ole olemassa hoitoa.

Vastasyntynyt lapsi on hyvin suojassa infektiotauteja vastaan, koska hän on saanut äidiltä raskauden aikana istukan kautta vasta-aineita. Yhdessä rintamaidon suojavaikutuksen kanssa ne suojaavat lasta niiltä taudeilta, joille äiti on vastustuskykyinen. Vesirokko on erittäin tarttuva:tartuntaan riittää oleskelu samassa huoneessa ja esim. perheessä tarttuminen on lähes sataprosenttisen varmaa. Suomessa ei ole toistaiseksi yleisessä käytössä rokotusta vesirokkoa vastaan, vaan lähes kaikki lapset sairastavat sen. Vesirokko paranee itsestään, yleensä viikossa. Tulirokko on streptokokki-bakteerin aiheuttama infektio. Se on ainoa rokkotauti, joka vaatii antibioottilääkityksen. Oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus, punottava turpea kieli sekä ihottuma, joka yleensä ilmenee hentona ihon punoituksena etenkin kasvoissa ja vartalossa. Tulirokko paranee hyvin antibiooteilla, ja jälkitaudit ovat erittäin harvinaisia. Vauvarokko eli kolmen päivän kuume on alle 2-vuotiaiden lasten virustauti, jonka aiheuttaja on herpes-6-virus.Vauvarokko paranee itsestään eikä aiheuta jälkitauteja. Viides tauti on parvoviruksen aiheuttama parvorokko, jossa poskiin ilmaantuu aluksi voimakas punoittava ihottuma. Tauti paranee itsestään eikä aiheuta jälkitauteja. Mononukleoosi on Epstein-Barrin viruksen aiheuttama infektio, jossa esiintyy kuumetta, kaulan imusolmukkeiden turpoamista, nielutulehdusta, ihottumaa ja silmäluomien turvotusta. Mononukleoosi paranee kuitenkin itsestään, eikä antibioottihoidosta ole apua.




          


 Lähde:Aaltonen, M, Ojanen, T, Siven,T, Vihunen, R, Vilen, M, Lapsen aika 2006 Werner Söderström Oy Helsinki