Ikääntyminen
Luennossa puhuttiin vanhuksista eli ikääntyvistä ihmisistä ja heidän hoidosta. Kerrottiin myös yhdestä vanhasta naisesta joka ei suostunut menemään ollenkaan suihkuun, koska hoitaja ei ollut täysi-ikäinen vaan nuori teini. Minulle jäi mieleen se, että vanhuksia kohdellaan huonosti. Vanhukset on huono muistisia eikä muista missä he juuri nyt asuvat vaan muistavat että asuvat muka vanhassa asunnossa vaikka asuvat toisessa asunnossa. Vanhat ihmiset karkailevat palvelutaloista, kun on koti ikävä, mutta vanhaa ihmistä ei saa jättää yksin vaan pitää olla hänen tukena koko aika varsinkin silloin, kun on tosi paha olla.
Ikääntyessä ihmiselle ilmaantuu vanhenemismuutoksia, joista osa näkyy henkilön ulkonäössä ja osa vaikuttaa toimintakykyyn. Ikääntyminen on moniulotteinen, eliniän jatkuva tapahtuma, joka alkaa syntymästä. Vanhenemista tapahtuu ihmisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Fyysisen ja psyykkisen ikääntymisen myötä ihmiselimistön rakenne, aineenvaihdunta sekä fysiologiset ja psykologiset toiminnot läpikäyvät muutoksia, jotka heikentävät terveyttä ja toimintakykyä. Biologinen vanheneminen ilmenee asteittaisena kehon fyysisenä rappeutumisena. Yksilön kognitiivista vanhenemista ovat älykkyydessä, muistissa ja oppimiskyvyssä tapahtuvat ikääntymismuutokset. Sosiaalinen vanheneminen näkyy ilmaantuvina muutoksina yksilön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa.
Ikääntymismuutoksia
Lihasmassa alkaa oleellisesti vähetä 50-60-vuoden jälkeen, ja samaan aikaan rasvan osuus kehossa lisääntyy. Lihasmassa ja lihasvoima heikentyvät etenkin alaraajoissa. Alaraajojen lihasten heikkous vaikeuttaa liikkumista, huonontaa tasapainoa ja lisää kaatumisen riskiä. Nivelten liikkuvuus vähenee ikääntymisen myötä erilaisten nivelsairauksien tai liikkumattomuuden vuoksi. Toimintakyvyn kannalta nivelten liikkuvuudella on suuri merkitys, ja niiden heikentyminen rajoittaa ikäntyneen monia arjen toimintoja.
Sydän- ja verenkiertoelimistössä sydämen toiminta heikkenee vanhenemisen seurauksena, mikä rajoittaa ikääntyneen fyysistä toimintakykyä. Myös keuhkoissa tapahtuva hengityskapasiteetin pieneneminen heikentää ikääntyneen hapenottokykyä. Aistitoiminnoista selkeimmin ikääntyminen vaikuttaa kuulon heikkenemiseen ja näkökykyyn. Ikääntyessä ihmisen kyky nähdä lähelle heikkenee. Myös monet silmän sairaudet, kuten kaihi tai erilaiset rappeumasairaudet, yleistyvät iän myötä ja heikentävät näkökykyä. Korkeiden äänien kuuleminen heikkenee ikääntyessä. Monet ikääntyneet kuulevat hyvin puheäänen, mutta esimerkiksi heinäsirkkojen ääntä he eivät pysty kuulemaan.
Luusto haurastuu vanhetessa. Tätä haurastumista kutsutaan osteoporoosiksi. Luiden haurastuminen eltistaa murtumille, ja siksi vanhusten lonkkamurtumat kaatumisten yhteydessä ovat varsin yleisiä.
Lyhytkestoinen muisti heikkenee useilla ikääntyneillä selvästi. Tämä tarkoittaa, että ikääntynyt voi muistaa vanhat asiat varsin tarkasti, mutta ei muista, että mitä on aamupalalla syönyt tai mitä eilen on tapahtunut. Muistin heiketessä ikääntyneen saattaa olla vaikea tehdä päätöksiä ja kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla hankalaa. Iän myötä tapahtuvaa muistin ja älyllisen suorituskyvyn voimakasta heikkenemistä kutsutaan dementiaksi. Pahimmillaan kognitiivinen toimintakyky voi hävitä ihmisellä kokonaan. Liikkuminen ja asioiden tekeminen vaatii kognitiivista toimintakykyä, eli tällöin henkilö tarvitsee täyden avun kaikkiin toimintoihin.
Pidätyskyky heikkenee iän myötä, mutta vanhuus itsessään ei tarkoita pidätyskyvyttömyyttä eli inkontinenssia. Liikkumisen ongelmien vuoksi ikääntyneen voi olla vaikea ennättää WC:hen riittävän ajoissa. Muistisairaus vaikeuttaa tarpeiden tunnistamista. Muistisairas henkilö ei välttämättä osaa toimia tarpeen tullessa tilanteen mukaisesti, tai hän ei löydä WC:hen itsenäisesti.
Fyysinen toimintakyky säilyy usein melko hyvänä aina 75 ikävuoteen saakka, ja todelliset vanhuudesta aiheutuvat ongelmat ilmaantuvat noin 75-85 vuoden iässä. Tämän ikäisillä ikääntyneillä on useita samankaltaisia oireita ja toimintakyvyn vajauksia, jotka johtuvat yksilön fysiologisesta vanhenemisesta, rappeutumisilmiöistä ja vanhusväestölle tyypillisistä sairauksista.
Ikääntymisessä yksilölliset erot voivat kuitenkin olla hyvin suuria sekä muutosten alkamisajankohdan että nopeuden suhteen, ja tästä syystä ikä kuvaa melko heikosti yksilön kokemaa terveyttä. Yksilöllisyydestä johtuen 65-vuotias ja 85-vuotias voivat olla yhtä hyvässä kunnossa tai 85-vuotiaalla voi olla jopa parempi toimintakyky kuin nuoremmalla. Ikääntyminen on myös mitä suurimmassa määrin yksilön kokemuksellinen asia. Kysyttäessä ikääntyneiltä heidän ikääntymisen kokemisensa on vahvasti yhteydessä terveyteen ja siihen, kuinka hyvin he kokevat selviytyvänsä päivittäisistä askareista.
Ikääntyessä ihmiselle ilmaantuu vanhenemismuutoksia, joista osa näkyy henkilön ulkonäössä ja osa vaikuttaa toimintakykyyn. Ikääntyminen on moniulotteinen, eliniän jatkuva tapahtuma, joka alkaa syntymästä. Vanhenemista tapahtuu ihmisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Fyysisen ja psyykkisen ikääntymisen myötä ihmiselimistön rakenne, aineenvaihdunta sekä fysiologiset ja psykologiset toiminnot läpikäyvät muutoksia, jotka heikentävät terveyttä ja toimintakykyä. Biologinen vanheneminen ilmenee asteittaisena kehon fyysisenä rappeutumisena. Yksilön kognitiivista vanhenemista ovat älykkyydessä, muistissa ja oppimiskyvyssä tapahtuvat ikääntymismuutokset. Sosiaalinen vanheneminen näkyy ilmaantuvina muutoksina yksilön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa.
Ikääntymismuutoksia
Lihasmassa alkaa oleellisesti vähetä 50-60-vuoden jälkeen, ja samaan aikaan rasvan osuus kehossa lisääntyy. Lihasmassa ja lihasvoima heikentyvät etenkin alaraajoissa. Alaraajojen lihasten heikkous vaikeuttaa liikkumista, huonontaa tasapainoa ja lisää kaatumisen riskiä. Nivelten liikkuvuus vähenee ikääntymisen myötä erilaisten nivelsairauksien tai liikkumattomuuden vuoksi. Toimintakyvyn kannalta nivelten liikkuvuudella on suuri merkitys, ja niiden heikentyminen rajoittaa ikäntyneen monia arjen toimintoja.
Sydän- ja verenkiertoelimistössä sydämen toiminta heikkenee vanhenemisen seurauksena, mikä rajoittaa ikääntyneen fyysistä toimintakykyä. Myös keuhkoissa tapahtuva hengityskapasiteetin pieneneminen heikentää ikääntyneen hapenottokykyä. Aistitoiminnoista selkeimmin ikääntyminen vaikuttaa kuulon heikkenemiseen ja näkökykyyn. Ikääntyessä ihmisen kyky nähdä lähelle heikkenee. Myös monet silmän sairaudet, kuten kaihi tai erilaiset rappeumasairaudet, yleistyvät iän myötä ja heikentävät näkökykyä. Korkeiden äänien kuuleminen heikkenee ikääntyessä. Monet ikääntyneet kuulevat hyvin puheäänen, mutta esimerkiksi heinäsirkkojen ääntä he eivät pysty kuulemaan.
Luusto haurastuu vanhetessa. Tätä haurastumista kutsutaan osteoporoosiksi. Luiden haurastuminen eltistaa murtumille, ja siksi vanhusten lonkkamurtumat kaatumisten yhteydessä ovat varsin yleisiä.
Lyhytkestoinen muisti heikkenee useilla ikääntyneillä selvästi. Tämä tarkoittaa, että ikääntynyt voi muistaa vanhat asiat varsin tarkasti, mutta ei muista, että mitä on aamupalalla syönyt tai mitä eilen on tapahtunut. Muistin heiketessä ikääntyneen saattaa olla vaikea tehdä päätöksiä ja kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla hankalaa. Iän myötä tapahtuvaa muistin ja älyllisen suorituskyvyn voimakasta heikkenemistä kutsutaan dementiaksi. Pahimmillaan kognitiivinen toimintakyky voi hävitä ihmisellä kokonaan. Liikkuminen ja asioiden tekeminen vaatii kognitiivista toimintakykyä, eli tällöin henkilö tarvitsee täyden avun kaikkiin toimintoihin.
Pidätyskyky heikkenee iän myötä, mutta vanhuus itsessään ei tarkoita pidätyskyvyttömyyttä eli inkontinenssia. Liikkumisen ongelmien vuoksi ikääntyneen voi olla vaikea ennättää WC:hen riittävän ajoissa. Muistisairaus vaikeuttaa tarpeiden tunnistamista. Muistisairas henkilö ei välttämättä osaa toimia tarpeen tullessa tilanteen mukaisesti, tai hän ei löydä WC:hen itsenäisesti.
Fyysinen toimintakyky säilyy usein melko hyvänä aina 75 ikävuoteen saakka, ja todelliset vanhuudesta aiheutuvat ongelmat ilmaantuvat noin 75-85 vuoden iässä. Tämän ikäisillä ikääntyneillä on useita samankaltaisia oireita ja toimintakyvyn vajauksia, jotka johtuvat yksilön fysiologisesta vanhenemisesta, rappeutumisilmiöistä ja vanhusväestölle tyypillisistä sairauksista.
Ikääntymisessä yksilölliset erot voivat kuitenkin olla hyvin suuria sekä muutosten alkamisajankohdan että nopeuden suhteen, ja tästä syystä ikä kuvaa melko heikosti yksilön kokemaa terveyttä. Yksilöllisyydestä johtuen 65-vuotias ja 85-vuotias voivat olla yhtä hyvässä kunnossa tai 85-vuotiaalla voi olla jopa parempi toimintakyky kuin nuoremmalla. Ikääntyminen on myös mitä suurimmassa määrin yksilön kokemuksellinen asia. Kysyttäessä ikääntyneiltä heidän ikääntymisen kokemisensa on vahvasti yhteydessä terveyteen ja siihen, kuinka hyvin he kokevat selviytyvänsä päivittäisistä askareista.
Kiitos kirjoituksesta. Tuo toimintakyvyn menetys on monelle kova paikka. Onneksi on apuvälineitä, kuten senioriskootterit ja rollaattorit. Mikäli liikkuminen on vaikeaa, sitä usein myös syrjäytyy, kun jää vain kotiin. Ikääntyminen on arvostettava asia, ja mielestäni pitäisi tehdä paljon, että sitä voidaan tukea.
VastaaPoistahttps://juro.fi/mallisto/