Motorinen kehitys
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle
keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksestä. Motorisen kehityksen voidaan katsoa
noudattavan kolmea päälinjaa. Ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli
päästä jalkoihin. Lihasten säätely kehittyy myös proksimodistaalisesti eli keskeltä äärialueille.
Kehitys etenee siis kokonaisvaltaisista liikkeistä eriytyneisiin liikkeisiin. Aiemmin uskottiin,
että vastasyntynyt toimii refleksien ja heijasteiden avulla. Moron heijaste on vastasyntyneen tärkein kehitysheijaste.
Myös etsimis- ja imemisheijaste ovat tärkeitä kehitysheijasteita. Heijaste säilyy ensimmäisten elinkuukausien ajan. Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla ja
reagoi siihen aktiivisesti eikä vain passiivisin refleksein ja heijastein. Asymmetrinen tooninen
niskaheijaste saadaan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulle. Tämä heijaste säilyy terveellä
vastasyntyneellä parin kuukauden ikään.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet voidaan todeta
asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan. Heijaste ilmenee kolmen ensimmäisen
elinkuukauden aikana.
Kävelyheijaste ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan.
Suojeluheijasteet ovat kehittyneempiä refleksejä, eikä lapsella ole niitä vielä syntyessään. ensiksi
kehittyvät suojeluheijasteet eteen noin puolen vuoden iässä. Tällöin lapsi ottaa alustasta käsillään vastaan, kun hänet asetetaan vatsalleen makuulle. Suojeluheijaste sivulle kehittyy, kun lapsi oppii
istumaan ilman tukea noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän osaa tällöin ottaa käsillään vastaan sivulle, jotta ei kaatuisi kyljelleen istuma-asennosta. Suojeluheijaste taakse kehittyy viimeisenä lähempänä yhden vuoden ikää. Tällöin lapsi osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan
taaksepäin. Hän oppii kävelemään todennäköisimmin noin yksivuotiaana.
Perusmotoriikan
harjoitteluvaihe on vahvimmillaan varsinaisessa leikki-iässä eli kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi.
Tämän aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin.
Kouluikään tullessaan lapsi harrastaa paljon. Käveleminen avartaa lapselle kokonaisen uuden
tutkimisen maailman. Korkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihastoimintojen kehitystä.
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä.
Lapsen hienomotorisia taitoja
tutkitaan yleensä käden taitojen testaamisella. Lapsen tarttumisrefleksi katoaa noin kahden
kuukauden iässä, niin että hän pystyy tarttumaan tahdonalaisesti jo yhdellä kädellä.
Noin 4-5 -kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisotteessaan olevaa esinettä kädestä
toiseen. Yhdeksän kuukauden iässä hän osaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee
pinsettiotteeseen. Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää, mutta pitää sitä vielä
kämmenotteessa. Kolmivuotias osaa jo kynäotteen ja piirtää ympyrän. 3-vuotias piirtää ihmisen
"perunan-muotoisena" ilman vartaloa ja raajat lähtevät päästä. 4-5 -vuotiaana lapselta voidaan odottaa jo ihmishahmon piirtämistä niin, että siinä näkyvät pää, vartalo ja raajat. Lapsen päivään kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä ,piirtämistä, kirjoittamista ja monenlaista sekä hieno- että korkeamotoriikkaa hiovaa toimintaa.
Lähde: Aaltonen, M, Ojanen, T, Siven, T, Vihunen, R, Vilen, M, Lapsen aika 2000 WS Bookwell Juva
keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksestä. Motorisen kehityksen voidaan katsoa
noudattavan kolmea päälinjaa. Ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli
päästä jalkoihin. Lihasten säätely kehittyy myös proksimodistaalisesti eli keskeltä äärialueille.
Kehitys etenee siis kokonaisvaltaisista liikkeistä eriytyneisiin liikkeisiin. Aiemmin uskottiin,
että vastasyntynyt toimii refleksien ja heijasteiden avulla. Moron heijaste on vastasyntyneen tärkein kehitysheijaste.
Myös etsimis- ja imemisheijaste ovat tärkeitä kehitysheijasteita. Heijaste säilyy ensimmäisten elinkuukausien ajan. Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla ja
reagoi siihen aktiivisesti eikä vain passiivisin refleksein ja heijastein. Asymmetrinen tooninen
niskaheijaste saadaan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulle. Tämä heijaste säilyy terveellä
vastasyntyneellä parin kuukauden ikään.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet voidaan todeta
asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan. Heijaste ilmenee kolmen ensimmäisen
elinkuukauden aikana.
Kävelyheijaste ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan.
Suojeluheijasteet ovat kehittyneempiä refleksejä, eikä lapsella ole niitä vielä syntyessään. ensiksi
kehittyvät suojeluheijasteet eteen noin puolen vuoden iässä. Tällöin lapsi ottaa alustasta käsillään vastaan, kun hänet asetetaan vatsalleen makuulle. Suojeluheijaste sivulle kehittyy, kun lapsi oppii
istumaan ilman tukea noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän osaa tällöin ottaa käsillään vastaan sivulle, jotta ei kaatuisi kyljelleen istuma-asennosta. Suojeluheijaste taakse kehittyy viimeisenä lähempänä yhden vuoden ikää. Tällöin lapsi osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan
taaksepäin. Hän oppii kävelemään todennäköisimmin noin yksivuotiaana.
Perusmotoriikan
harjoitteluvaihe on vahvimmillaan varsinaisessa leikki-iässä eli kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi.
Tämän aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin.
Kouluikään tullessaan lapsi harrastaa paljon. Käveleminen avartaa lapselle kokonaisen uuden
tutkimisen maailman. Korkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihastoimintojen kehitystä.
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä.
Lapsen hienomotorisia taitoja
tutkitaan yleensä käden taitojen testaamisella. Lapsen tarttumisrefleksi katoaa noin kahden
kuukauden iässä, niin että hän pystyy tarttumaan tahdonalaisesti jo yhdellä kädellä.
Noin 4-5 -kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisotteessaan olevaa esinettä kädestä
toiseen. Yhdeksän kuukauden iässä hän osaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee
pinsettiotteeseen. Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää, mutta pitää sitä vielä
kämmenotteessa. Kolmivuotias osaa jo kynäotteen ja piirtää ympyrän. 3-vuotias piirtää ihmisen
"perunan-muotoisena" ilman vartaloa ja raajat lähtevät päästä. 4-5 -vuotiaana lapselta voidaan odottaa jo ihmishahmon piirtämistä niin, että siinä näkyvät pää, vartalo ja raajat. Lapsen päivään kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä ,piirtämistä, kirjoittamista ja monenlaista sekä hieno- että korkeamotoriikkaa hiovaa toimintaa.
Lähde: Aaltonen, M, Ojanen, T, Siven, T, Vihunen, R, Vilen, M, Lapsen aika 2000 WS Bookwell Juva
Kommentit
Lähetä kommentti